All posts tagged: tunteet

Mitä suurin väärinymmärrys

Published by

Sandra Mendelson kirjoittaa hyönteisistä blogissaan 16.2.2023. Ehkäpä tämä postaus saa sinut muuttamaan mielesi kun seuraavan kerran haluat talloa ötökän kengänpohjallasi heti ensinäkemältä. 🤔 –L HYÖNTEISET. Me tuhoamme niitä. Murskaamme niitä. Kiroamme niitä. Pelkäämme niitä. Inhoamme niitä. Irvistelemme inhosta koska heidän ulkonäkönsä ei miellytä meitä. Silloinkin, kun ne ovat täydellisen harmittomia, eivätkä aiheuta minkäänlaista vahinkoa. Oikeastaanhan emme tiedä niistä mitään, emmehän? No, muutama laji, lähinnä heinäsirkat ja kuoriaiset ovat suoneet minulle sen verran huimia näkökulmia, että niitä on vaikea saada mahtumaan yhdelle paperille. Mutta tässä muutama kohta, jotka heilauttivat omaa perspektiiviäni asiaan: Heinäsirkka: ”Suhteemme ihmisiin on saanut monet kasvot läpi historian. Olimmepalkittuja lemmikkejä muinaisessa Egyptissä sekä Kiinassa. Kauniisti laitettuja taloja omistettiin vain meitä varten. Mutta nyt meitä tuholaistorjutaan serkkujemme torakoiden ohella.” Ihmisille antamisesta: Heinäsirkka: ”Tahdomme nähdä itsemme taiteilijoina, luomassa jotakin kaunista, mitä te voitte kuunnella. Se KAIKKI tehdään energialla. Me soitamme sen siipiemme välissä, liikutamme sitä ympäri saadaksemme aikaan erilaisia ääniä — nuotteja, kuten te niitä kutsutte. Kuten viulu; meidän siipemme ovat instrumentin perusta/vartalo ja tuuli on se jousi, missä nuotti luodaan. Perustuen tuuleen, lämpötilaan ja …

Kissanpäiviä rescuefarmilla

Published by

Spring Farmin ihana jokavuotinen eläinten ”adventtikalenteri” on täydessä vauhdissa. Eläimet ovat hyvin kiitollisia monista eri asioista. Poimin parin kissan ajatuksia tälle päivälle: Flannigan kertoo: ”Rakastan tarkastella värejä. Olen kiitollinen, että maailma on niin pullollaan monia ihastuttavia ja värikkäitä asioita. Minulla on vain yksi silmä, mutta käytän sitä kyllä kahden edestä. Siksi olen tuplasti kiitollinen, että näen asiat siten kuin näen. Saatat ajatella, etten havaitse värejä. Mutta se on virhe. Voin lisäksi tuntea värit. Värit täyttävät päiväni monilla erilaisilla tunteilla ja tuntemuksilla. Toivon, että nautit väreistä omassa elämässäsi. Ja jos sinusta elämä on aivan mustavalkoista, silloin rohkaisen sinua muistuttamaan itseäsi siitä, miten täynnä elämä on värejä. Se saa sydämesi tuntemaan hyvää.” Sylvester puolestaan sanoo: ” Elämä on vaan aivan mahtavaa! Kokonaisuudessaan! Olen nähnyt monia asioita. Olen ollut eksyksissä. Minut on löydetty. Olen ollut sairas. Olen ollut terve. Olen ollut typerä. Olen ollut fiksu…. Ja… Tiedän olleeni myös onnekas. Kun olin kaikkein huonoimmillani, joku toi minut tänne turvaan. Ja mitä en ikinä olisi arvannut etukäteen, on se, miten syvästi rakastuin tähän uuteen maailmaani. Olen onnellisimmillani elämässäni. En …

Lajien hiljainen työ

Published by

Penelope Smith muistuttaa kirjoituksessaan 15.4.2021, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia, kuin ihmiset joskus luulevat. Yleistäminen on sitkeä vitsaus ihmisten parissa ja myös eläinten ystävät voivat langeta siihen. Penelopen kirjoitus paljastaa jälleen kerran sen, miten vain ja ainoastaan kuuntelemalla eläimiä, yksilönä tietyssä tilanteessa, voimme ymmärtää mikä motivoi ja ohjaa heidän tekojaan. Arvailu ei auta. –L Penelope kirjoittaa: Postittaessani artikkelin tai videon Facebookissa eläimestä, joka pelastaa tai hoitaa toisia kaltaisiaan tai muita lajeja, mukaan lukien ihmiset, olen tullut nähneeksi kommentteja kuten: Oi, eläimet ovat sellaisia enkeleitä. Toivon voivani elää maailmassa, missä olisin eläinten ympäröimänä. Se olisi niin paljon rauhallisempaa. Villeinkään ei-ihminen (eläin) ei kohdista harmia tai vihaa tai julmuutta omaa tai toista lajia kohtaan, kuten moni ihmiseläin tekee. Eläimet ovat täynnä ehdotonta rakkautta, toisin kuin ihmiset. Vain ihmiset tuhoavat toisiaan ja kaikkea luontoa ympärillään. Tällaiset kommentit näyttäisivät ehdottavan, että ihmiset ovat pahoja olentoja ja eläimet ovat pyhimyksiä. Niillä annetaan ymmärtää, että ihmiset ja toiset eläimet ovat täysin erilaisia olentoja, sen sijaan, että kaikki olisivat osa eläinkuntaa, ja jokaisella olisi oma eläinluontonsa ja paikkansa elämän verkossa. Tällainen ajattelu …

Ilo, tuo ihmisen puuttuva pala

Published by

Sandra Mendelson kirjoittaa blogissaan 19.5.2019 ihmisiltä puuttuvasta ilosta ja eläinten eri strategioista puuttua asiaan. (Artikkelissa mainittujen eläinten kuvat näet alkuperäisestä artikkelista.) Sandra on tehnyt yhteistyötä ilon saralla myös eläinkommunikoija Miriam Thiel-Albertsin kanssa (YouTube-video). Tämä kuva on yksi parhaimmista hääkuvista ikinä, sillä tämä koira on yksinkertaisesti ekstaasissa hänen omien ihmistensä syvästä ilosta NYT-hetkessä. Mutta tällainen ”piikki” (Mr. T kutsuu niitä ”kirjanmerkeiksi”) ei ole se asia, mihin eläimet viittaavat kun he tulevat keskustelemaan aiheenaan ILO. Näytä minulle onnellinen ihminen, ja minä näytän sinulle onnellisen koiran. Mr. T, koira Hevosista hippoihin ja delfiineihin, eläimet ovat ottaneet asiakseen osoittaa, että ilo on puuttuva palanen meidän yrityksessämme muuntua. Pyrkimyksemme keskittyä hyvään, löytää oppiläksy kaikista vastoin käynneistä ja kehittyä mitä autenttisemmaksi, rakastavammaksi versioksi itsestämme (muiden haasteiden ohella) on luonut valtaisan määrän vakavuutta täällä ihmismaassa. Ja se on itse asiassa se, joka pidättelee meitä ja rajoittaa tuloksiamme. Kuten useimmissa asioissa, me ihmiset voimme yliajatella jopa ilon konseptin. Me täytämme sen niin valtavilla odotuksilla ja projektioilla, että siitä vaikuttaa tulevan täysin saavuttamaton. Jälleen kerran eläimet tulevat apuun ja pelastavat meidät yksinkertaistamisella ja selkeydellä, …

Tahdon olla rauhassa (huono päivä)

Published by

Sandra Mendelsonin blogista 24.1.2019. — Sandra ottaa selvää, onko eläimillä myös joskus huonoja päiviä, kun mikään ei kiinnosta. Pohdin, ovatko villit eläimet joskus kärttyisiä kuten me. Laitoin kyselyn eläimille, kysellen, jos he ovat koskaan huonolla tuulella. Tässä joitakin heistä, jotka astuivat esiin: Oi kyllä, ehdottomasti! Tunnemme kaiken ja kaikki muuttuu jatkuvasti. Joskus, kun äitimaa puhdistaa itseään se saa vatsamme kipeiksi, emmekä tahdo liikkua tai tehdä yhtään mitään — pyrimme vain olemaan itseksemme. Energiaamme vaikuttaa myös sää ja voimme olla innokkaita tai melko ponnettomia. Luuletteko, että me vain ’hyppelehdimme ja loikimme’ kaiken aikaa? Ei hitossa — mutta hyväksymme, että aallot tulevat ja me kuljemme niiden mukana. Se on osa elämää: korkeat ja matalat, ylös ja alas. — Jänis Me ja kaikki eläimet teemme mentaalisia tarkastuksia — se on normikäytäntö! Voit tehdä fyysisesti sitä, mitä olet tekemässä ja silti pitää mentaalin paussin. Mitä vikaa siinä on? — Pingviini Joskus tahdon vain, että minut jätettäisiin rauhaan, joten jätän muut ja kokoan itseni uudestaan. Meillä kaikilla on näitä hetkiä ja sen jälkeen palaamme laumaan piristyneinä. Me kaikki käsittelemme ja …

Ihmiset luovat ajatuksillaan epäoikeudenmukaisuuden

Published by

Muistatko Little Orphan Annien? Koira oli hyvin määrätietoinen kertoessaan Maia Kincaden kirjassa, ettei häntä tarvitse pelastaa — vaan adoptoida! Little Orphan Annie jatkaa viestissään: Sanoin, ettei minua – tai meitä – tarvitse pelastaa miltään. Valtava määrä eläimiä eläinsuojissa tai ne, joita kohdellaan kaltoin, tulevat ajatuksista(nne), että meidät pitää pelastaa. Niin kauan kun ihmiset ovat ajattelumoodissaan, puhuen ja keskittyen eläinten epäoikeudenmukaiseen kohteluun, siitä tulee todellisuutta.  Yhä enempi epäoikeudenmukaisuutta luodaan, koska yhä useammat ja useammat ihmiset ovat valinneet tämän heidän todellisuudekseen — että kaikki, mitä eläimille elämässä tapahtuu, on kaltoinkohtelua ja hylkäämistä.  Ja sitä enemmän on eläimiä tässä tilanteessa, tyydyttääkseen ihmisten luomaa todellisuutta. Käykö tämä järkeesi?  Kyllä. Ymmärrän, mitä sanot, mutta miten me pääsemme siitä, missä me olemme, siihen, mitä tahdomme? Miten voimme tehdä asiat niin, ettei kaltoin kohdeltuja eläimiä ole, ei hylätttyjä eläimiä, niin että lopulta on vain hyvin, hyvin vähän, jos lainkaan eläinsuojia, koska emme tarvitse niitä? En sano, että teidän pitää kääntää päänne sivuun ja antaa eläimen kärsiä, mutta teidän ei tarvtise tehdä siitä todellisuutta, jossa useimmat tai ainakin kovin monet eläimet kärsivät. Ihmiset …

Kissojen hiekkalaatikko-ongelmia

Published by

Tämä käännös käsittelee kissojen pissalaatikko-ongelmia. Kissanpissa väärässä paikassa on yleinen syy, miksi ihmiset lopulta päätyvät konsultoimaan eläinkommunikoijaa – kaikkialla maailmassa. Eläinkommunikoija Bridget Pilloud on kirjoittanut blogiinsa aiheesta. Saatat saada siitä joitakin ideoita sen suhteen, mikä on vialla, jos kodissasi on esiintynyt uudenlaisia, ei-haluttuja pissakuvioita.* 1 Hiekkalaatikko-ongelmia Uh. Kissanpissaa. Matollasi. Tai sohvalla. Tai kengissä. Pahinta. Tämä on yksi yleisimmistä kissa-aiheisista valituksista, joita vastaani tulee. Seuraavien viiden päivän aikana ratkaisemme kaikki hiekkalaatikko-ongelmat. Kissasi käyttää laatikkoaan ja sinulla on parempi ymmärrys siitä, miten kissasi ajattelee ja tuntee. Ensinnäkin: kissasi ei ole sinulle vihainen.  Kissasi ei ole vihainen sinulle Kissat eivät suunnittele etukäteen. He eivät mene vesikupille, ajatellen, että nytpä näytän hänelle. Kissat tarjoilevat kostonsa tulikuumana, puremina, naarmuina sekä hännänheilutus- raivona. Kun kissasi ruikkaa kenkiisi, hän yrittää silloin ratkaista ongelmaa. Jos ratkaiset kissasi ongelman, sinun ongelmasi häviävät! Mitä ongelmia kissalla saattaisi olla? Niinpä, mitä? Ja miksi kissasi käyttää pissaa ratkaistakseen ongelmia? Jos kissallasi olisi peukalot ja pankkitili, luota minua, hän käyttäisi Amazonia aivan kuten me kaikki muut. Hänellä vain sattuu olemaan kehon eritteitä, hampaat, kynnet, naukuminen ja murskaava tuijotus. …

Eläimet ovat empaatteja

Published by

Diana DelMonte kertoo kirjassaan Why You Should Listen When Your Animals Don’t: How Your Animal’s Behavior and Health Mirror Who You Are, että eläimet ovat empaatteja ja he imevät meistä itseensä piilotetut tunteemme — usein ne, jotka piilotamme syvälle sisäämme. Ja niinhän se on. Aiheesta on moni muukin eläinkommunikoija/meedio kirjoittanut. (Viimeksi tänään osui silmään aihetta käsitteleva postaus Lynn McKenzieltä: ”Eläimet ovat kuin energeettisiä sieniä.”.) Empatia on eläinkommunikoijalle olennainen työväline, sillä myös he pystyvät tuntemaan – tai näkemään tai kuulemaan tai aistimaan muulla tavoin eläinten energian. Tämä taito on meille kaikille luontainen ja ainoastaan unohtunut, kun olemme antaneet modernin maailmaan sivistää itsemme irti luonnollisesta olotilastamme: herkkyydestämme. Ei voi koskaan korostaa tarpeeksi sitä, että herkkyys on meidän suurin voimavaramme, ei häpeä. Herkkyys vaatii rohkeutta enemmän, kuin kovuus. Kuka tahansa voi olla kova ja kaovettaa sydämensä… ja aika moni onkin tämän hetken maailmassa valitettavasti tehnyt juuri niin. :o} Onneksi eläimet ovat keskuudessamme, muistuttamassa meitä siitä, että HEILTÄ ei jää mitään huomaamatta. He näyttävät, mihin on syytä kiinnittää enemmän huomiota. –L Käänsin Dianan kirjan empatia-kappaleesta Tiny-koiran tapauksen. Maiko tuli …

Ei ole mitään mistä minut pitäisi pelastaa

Published by

Maia Kincaidin kirjat olivat aluksi vain paperikantisia. Nyt niitä näkyy olevan jo Kindle Storen puolella, kuten esimerkiksi tämä Dogs Say the Darndest Things, josta löytyy koirien sanomaa. Alla tapaat Little Orphan Annien, rescue-koiran adoptio-koiran, jolla oli joitakin terveyshaasteita ja kun häneltä kyseltiin niistä hän aloitti ohjeensa näin: ”Minulla on joitakin ohjeita, joita voin listata. Sallikaa minun kuitenkin ennen sitä mainita, että minua pidetään uhrina, rescue-koirana, jolla on rankka menneisyys. En todellakaan tahdo tuota leimaa itseeni liitettävän! Ihmiset katsovat minua ja heillä on suruisa katse; naiseni (ihmiseni) tekee sitä samaa joskus myös! Olen voittaja! Tahdon tulla ajatelluksi siten. Niin kauan, kuin minun ajatellaan olevan uhri, minulla tulee olemaan yksi ongelma toisensa jälkeen. Minulle alkaa riittää tämä! Minua ei ole pelastettu. Minut on adoptoitu! Ei ole mitään, mistä minut pitäisi pelastaa. Tämä on ensimmäinen kohta listallani tärkeistä muutoksista naiselleni ja olkoon se myös muille ihmisille, jotka tahtovat sen kuulla.”

Matelijoiden perspektiivi

Published by

Eläinkommunikoija Sandra Mendelsonin postaus Facebookissa hetki sitten: ”Te ihmiset ymmärrätte meidät niin väärin, koska olemme niin kovin erilaisia kuin te ja muut nisäkkäät ja me opimme erilaisia oppiläksyjä. Ke Ke kilpikonna via Sandra Mendelson

Hevonen puhuu kunnioituksen vaikutuksesta

Published by

Hevonen puhuu kunnioituksesta eläinkommunikoija ja kirjailija Sandra Mendelsonin kautta: Voin kertoa teille kunnioituksesta. Ihmiset tahtovat sitä, vaativat sitä, mutteivät ansaitse sitä, eivätkä anna sitä. Juuri niin — eivät edes ne, joiden kuvittelet niin tekevän. Kunnioitus ja ystävällisyys ovat samankaltaisia, kuin kunnioitus, mutta kunnioitus tarkoittaa sitä, että tahdotte minun pitelevän päätäni pystyssä, omaavan itsekunnioitusta ja tuntevan oloni hyväksi. Ystävällisyys menee joskus säälin puolelle ja sääli on myrkyllistä — se vie energiamme. Useimmat eläimet näyttävät teille vain vaniljaisen ulkokuorensa ja koko tuttifrutti jää sen alle: luovuutemme, viisautemme ja myötätuntomme koko olemassaolo, ja kyllä, jopa se älykkyys, jota te ihmiset arvostatte niin kovasti… Te näette sen koko syvyyden vain, kun näette meidät ensin eri tavoin. Pitäkää meidät mielissänne meidän kaikkein korkeimmassa potentiaalissamme ja silloin ette tule pettymään. Siihen asti, tulette näkemään ainoastaan pieniä palasia säleikön lävitse sielumme kokonaiskuvasta. –Albert, hevonen.

Anna sen vain mennä lävitsesi!

Published by

Sandra Mendelsonin lyhyt postaus Facebookissa: Tänään kysyin linnulta (minulle kerrottiin sen olevan kalasääski) miksi hän istuu puhelinverkkotolpassa: ”Mikään ei voi todella aiheuttaa vahinkoa sinulle, jos annat sen kaiken vain mennä lävitsesi, kuten me teemme. Ihmisten ajatukset ja niistä syntyvät tunteet tukkivat energianne ja tekevät teistä sairaita.” — Lintu via Sandra Mendelson _____________ Niin olen sen aika pitkälti ajatellut itsekin… (Myös Lisa Gawlas mainitsi asiasta jokin aika sitten blogissaan.) Me ihmiset tekemällä teemme sairautemme. Me kirjoitamme niistä tuhansia ja tuhansia sivuja ja me perustamme sairauksille säätiöitä, aikakausilehtiä ja televisio-ohjelmia… Annamme niille energiaa valtavasti tällä tavoin… Pahennamme tilannetta ajatuksin joka ikinen päivä. Kuvittelemme ravinnon, säteilyn yms. tekevän meidät sairaiksi, lihaviksi, kipeiksi, laihoiksi… ja surkuttelemme itseämme ja luomme lisää tukoksia energiakehoomme. — Sen sijaan, että vain päästäisimme asiasta irti ja keskittyisimme olennaiseen: elämään elämäämme. Tunteet eivät ole niin terveellisiä, kuin me luulemme. Ajatuksemme eivät ole olleet terveellisiä pitkään aikaan, johtuen median, erilaisten auktoriteettien jne. tuputtamasta ”oikeasta” tiedosta. Jos olisimme kuin tämä lintu, meillä ei olisi mitään ongelmia… Salliiko yhteiskunta meidän olla kuin tämä lintu? Tuskin. Sitä vastaan on …

Tony-kissan Taivas ei ole surkea paikka

Published by

Kissaviisautta lähdön hetkellä Shirley Merrillin blogista 31.1.2017. Tämä on hämmästyttävä tarina päivästä, jolloin Tony ja minä menimme eläinlääkäriin hänen viimeistä diagnoosia varten. Koska olen eläinkommunikoija, sitä luulisi, että voin keskustella omien eläinteni kanssa, mutta niin ei ole ollut asian laita silloin, kun on kyse jostakin hyvin tunnepitoisesta asiasta. Olen aina soittanut toisille eläinkommunikoijille, mikä kuulostaa hullulta, mutta sydämeni on liian lähellä silloin, kun on kyse omista rakkaistani. Kuitenkin, tänä tiettynä päivänä meillä oli hiljainen hetki keskenämme odotellessamme eläinlääkäriä ja hänen mielipidettään Tonyn syövästä ja siitä, miten asian kanssa etenemme. Ajattelin, että ’hitto soikoon’. Aloin vain puhua hänen kanssaan nähdäkseni miten hän voi ja muistan hänen sanansa ikuisesti! ”Äiti, TAIVAS EI OLE SURKEA PAIKKA!” Hän sanoi: ”Äiti, jos jään tänne kanssasi ja perheeni kanssa, kauniille farmille, rauhassa ja hyvässä kunnossa, se on hienoa. Mutta jos menen taivaaseen: sekin on hienoa. Joten periaatteessa se on ”lottovoitto” aina, tuli mitä tuli. Kummin päin vain on hieno homma.” Hän sanoi: ”Äiti, TAIVAS EI OLE SURKEA PAIKKA! (’Heaven doesn’t suck!’)” Siinä hetkessä ymmärsin täysin, mitä hän sanoi. Hänen elämänsä täällä …

Meidän kokemus on lemmikin kokemus

Published by

Shirley Merrill puhuu tärkeästä asiasta blogissaan 4.4.2018. Kaikki meidän tekomme ja ajatuksemme ja niiden energiat menevät sellaisenaan suoraan kotiemme lemmikeille. (Usein he peilaavat sen takaisin omassa käytöksessään ja sen pitäisi jo opettaa meille vastuuta omasta energiastamme.) — Myös Venus-koira mainitsi aikaisemmin, miten pahalta esimerkiksi television energia tuntuu. (Jos siitä katsotaan huonoja uutisia yms. ja eihän sieltä tule muuta kuin huonoja uutisia!) MITÄ ME KOEMME, SEN KOKEVAT MYÖS LEMMIKIT! Niin usein tappelemme lemmikkiemme edessä, ymmärtämättä miten se vaikuttaa niihin. Heidän rakkautensa meihin on syvää ja jos he voisivat lopettaa riidan tai löytää tavan korjata sydämemme ja saada heidän rakkaidensa asiat kuntoon, he tekisivät sen sekunnissa. He välittävät meistä syvästi ja kun meihin sattuu, heihin sattuu, kun me itkemme, he itkevät ja kun me suremme tai tunnemme olomme surullisiksi he ovat juuri siinä, vierellämme. Tekosi, sanasi, ajatuksesi ja tunteesi heidän lähistöllään vaikuttaa valtavasti heihin, eikä kukaan kuule heidän pyyntöjään lopettaa, eikä heidän toiveitaan, että heidän perheenjäsenensä olisivat ystävällisiä toisilleen. Jokainen energia kodissamme vaikuttaa heihin suunnattomasti. Jokainen tuntemamme tunne myös. Älä unohda, että hekin ovat läsnä huoneessa! Ota …

Kalkkarokäärme peräänkuuluttaa kunnioitusta

Published by

’Olen saanut näkemyksiä eläimiltä lapsista ja lapsia varten erääseen tulevista kirjoistani’, kertoo Sandra Mendelson omassa blogissaan 18.4.2018. ’Kalkkarokäärme alkoi kertoilla asioita minulle ja minun piti keskeyttää hänet, koska olin ryntäämäisilläni juuri kokoukseen. ”Tulen takaisin toisella kertaa” hän sanoi. Pyydellessäni anteeksi, olettaen, että olin loukannut hänen tunteitaan, sain takaisin melkoisen herätyksen.’ “Siinä ettet kiinnitä huomiota ei ole kyse minun tunteitteni satuttamisesta. Se on kunnioituksen puutetta. Meillä on suuri määrä sitä sorttia eläinmaailmassa; teidän maailmassanne se puuttuu lähes kokonaan – alkaen ”johtajistanne” ja päätyen kodittomiinne. Huomioimisen puute silloin, kun toinen puhuu… kauan sitten suunniteltujen sitoumusten rikkominen… epäystävällisyys teillä, kodeissa sekä toimistoissa… PALATKAA TAKAISIN JA OTTAKAA JÄLLEEN HALTUUN TÄMÄ ELÄMÄN PILARI, JONKA TE NÄYTÄTTE TÄYSIN HUKANNEEN. Vain ne, joilla ei ole lainkaan käsitystä itsestään voivat hyväksyä sen, että heidän ylitseen tallataan kuin kynnysmaton ylitse – ja te kaikki muutkin kärsitte tästä samasta asiasta. Maailmaanne pitää kasassa kaksi pääperiaatetta: huono kohtelu ja ne, jotka suvaitsevat sitä, koska eivät koe ansaitsevansa parempaakaan… Ja kyseessä ovat usein täsmälleen samat ihmiset! Töykeillä ihmisillä on todella huono itsetunto. Vie TÄMÄ ihmisille! Nyt lapsiin. …

Vuosi jona lakkasin pelastamasta eläimiä

Published by

Se oli alkukevättä 1998, Glastonburyssä, Englannissa, kertoo eläinkommunikoija Jane Broccolo blogissaan 9.4.2016 omilla nettisivuillaan. Nojasin vasten aitaa, jonka sisäpuolella lauma lampaita mutusteli ystävällisessä ympäristössään suuhunsa herkullista vihreää. Heidän häntänsä heilahtelivat rennosti elossa olemisen ilosta tuona säteilevänä päivänä. Paistatellen pellon ilossa silmäni lepäsivät pienessä lampaassa, joka pomppi äitinsä hoiviin nauttiakseen hänen maitoista ravintoaan. Myötämielinen uuhi kulki tarkistamassa kaikki ystävänsä, pysähtyen lopulta ylpeän äidin ja hänen onnellisen pienokaisensa luo. Sitten uuhen silmät loksahtivat omiini. Olin ällikällä lyöty noiden kahden syvällisen lammen loistaessa viisautta ja voimaa, mitä tulee sitä, kun on kokenut paljon kipua ja surua. Nuo silmät kertoivat minulle hänen sisäisestä sitkeydestään siinä tietämyksessä, että mitä julmin ja kivuliain kohtalo odotti häntä ja hänen jokaista ystäväänsä. Hänessä oli pysäyttävää rauhaa ja vaikka hän tiesi, että pieni ja täysin asiasta tietämätön lammas olisi päivänä minä hyvänsä kiedottu sellofaaniin, jossa on päällä lappu ”kevätlammas”; aivan sama kohtalon käsi oli napannut hänen oman lapsen hänen nisiltään. En ollut yhtä kehittynyt itse ja noiden silmien porautuessa omiini minä uppouduin omaan kauhuuni, sääliini ja kiukkuuni sen tosiasian vuoksi, että jokainen tässä laumassa …

Ihmisten romanttinen rakkaus

Published by

Ihmiset tekevät typeriä asioita romanttisen rakkauden nimessä, sanoo gorilla Sandra Mendelsonille. Se on kyllä totta! (En osaa edes kuvitella mitään typerämpää keksintöä kuin Valentinen Päivä!) Ah…  Totuus tulee lasten, humalaisten — ja eläinten suusta. Alla koko teksti Sandran blogista. Samalla asialla ollaan Sandran tuoreessa kirjassa, joka on ihastuttava ja ehdoton valinta eläinten ajatuksista kiinnostuneille. Suosittelen jokaiselle, joka osaa englantia. Lataa se Kindleen ja et pysty lopettamaan lukemista. Kirjalla on oma sivu. Kirjasta on tehty myös kortit! Luin kirjaa iltamyöhään ja nauroin äääneen veikeiden oravien jutuille, kun ne opettivat Sandraa luottamaan kuulemaansa. Sandran eläinkommunikointikyky oli avautunut lähes itsestään eräänä päivänä tallilla, kun hän kuuli matalan äänen mielessään ”Tämä heinä on ihan paskaa.” Hevonenhan se oli mutta kesti jonkin aikaa, ennen kuin Sandra uskaltautui luottamaan itseensä. Vaikka toinen hevonen lisäsi, että”Tämä heinä on aivan täynnä hometta.” Ihminen on kovapäinen… Ihmisen pää tosin pehmenee, kun aletaan puhua romanttisesta rakkaudesta. Eikä se ole jäänyt tältä gorillalta huomaamatta. :o] –L   Gorillan näkemyksiä romanttisesta rakkaudesta Sandra Mendelsonin blogipostaus 5.10.2017. Seuraava kanavointi todella vei jalat altani. Kysyessäni eläimiltä mitä mieltä he …

Ihmisen kiireinen energia hermostuttaa hevosta

Published by

Hevosen kommunikointia Danielle Tremblayn blogista 9.3.2014. — Teksti muistuttaa jälleen kerran siitä, miten tärkeää on olla rauhallinen hevosia (eläimiä) käsitellessä. Eläinten kanssa päivittäin työskentelevät luultavasti jo ymmärtävät tämän, mutta muistutus ei ole koskaan pahitteeksi. Session aikana asiakkaani kysyi hevoseltaan miltä hieronta, jota hänelle oli tehty jokin aika sitten, oli tuntunut. Hevonen kommentoi, että ihminen itsessään oli ollut ’OK’, mutta hän ei erityisemmin välittänyt siitä ’kiireisestä energiasta’ joka asiaan liittyi ihmisen taholta.  Hän selitti, että tämä ihmisen hätiköinti (kiire) hänen fyysisen kehonsa ympärillä oli hämmentävää, koska sen kaltainen energia tuntui hänestä samalta kuin ’taistele tai pakene’ reaktio. Omistaja kommentoi tätä sanomalla, että hieroja oli saapunut tapaamiseen myöhässä. Tämä hevonen selitti, että ‘taistele tai pakene-energia’ (miltä ihmisen kiirehtiminen tuntuu hänelle) saa asiat tuntumaan siltä, että on päällä hätätilanne, joka pitäisi huomioida. Potentiaalinen hätätilanne saa hänet hermostumaan, koska se ei ole rauhoittavaa energiaa. Se on melko häiritsevää. Tämä kyseinen hevonen ei näyttänyt mitään erityisen selkeitä ulkoisia merkkejä siitä, että hän olisi tuntenut olonsa hermostuneeksi, koska hän oli luottavainen ja tasapainoinen jo alkujaan, mutta joku toinen, paljon herkempi eläin …

Sassy-kissa valottaa jälleensyntymisen mekaniikkaa

Published by

Eläinkommunikoija Leta Worthington (Santa Fe) bloggaa 5.1.2015 Sassy-kissan ajatuksia jälleensyntymisestä. — Se on hotti aihe henkisissä piireissä ja vähän muissakin. Aina on joku, joka tuntee joskus olevansa kuin itse Napoleon — eikä se ole sattumaa. Sekään. (Mm. Lisa Gawlas on kuvaillut täsmälleen samoja asioita hieman eri sanoin omassa blogissaan, kuin mitä Sassy-kissa tässä alla.) Olemme menneisyyden vankeja – sekä ”hyvässä” että ”pahassa” ja teemme valintoja joka hetki. Kenties joskus opimme olemaan ”ihmisiksi”. Sassy-kissa avaa aihetta, muttei anna valmiita vastauksia. Meidän pitää hiffata asia ihan itse, omassa sydämessämme. –L. Leta kirjoittaa: Jos uskot reinkarnaatioon (jälleensyntymiseen), jatka lukemista. Ellet… no, tuskin seuraat tätä (netti)sivua muutenkaan. Eli jos reinkarnaatio on sinulle haastava aihe, saatat haluta jättää tämän artikkelin kokonaan väliin. Löysin tämän kissan selityksestä yhden hyvin kiehtovan aspektin jälleensyntymisestä. Ei mitään uutta sinänsä, mutta hänellä oli hyvin mielenkiintoinen tapa esittää asia. Ja viittaan sessioomme, sanasta sanaan, täydellä luvalla, joka on saatu Lisalta ja hänen kissaltaan Sassyltä. Minä olen ”L” ja Sassy on ”S”. Ja tässä tulee meidän kaunis Sassymme. Virittäytyessäni Sassyyn hän tervehtii minua hyvin avoimesti, erittäin pehmeästi ja …

Hunajalla saa enemmän kärpäsiä

Published by

Eläinkommunikoija Marla Steele muistuttaa positiivisuuden voimasta. — Tämä temppu tepsii myös ihmisiin — ja miksei asioihinkin, jos vetovoiman lakiin on uskominen. Sitä saat, mihin keskityt. Jos näet vain huonot puolet, saat niitä tuplasti lisää. Joka päivä – kunnes muutat asennettasi. –L. “Hunajalla saa enemmän kärpäsiä.” Eläimet ovat opettaneet minulle viisautta joka piilee tämän sanonnan takana. He sanovat, että positiivisella energialla ja kuvamaailmalla pääsee pitkälle kaikenlaisissa suhteissa. He, kuten ihmiset, pitävät työskentelemisestä kehujen, hyväksynnän ja kiintymyksen vuoksi, kuin vain sen vuoksi, että pakenisivat ei-toivottuja seurauksia. ”Teet aivan väärin.” Useimmat ihmiset eivät ymmärrä, että kun he kieltävät eläintä tekemästä jotakin he itse asiassa vain voimistavat tätä tiettyä käytöstä, jota he yrittävät vältellä. Ajatuksesi ja tunteesi välittyvät selkeinä värähtelevinä taajuuksina eläimille; ja niiden vastaanotto on niihin sisäänrakennettu toiminto, sillä niiden elossa selviytyminen perustuu siihen taitoon. Eläimet ovat virittyneitä mielikuviin joita me tietoisesti, tai useimmiten alitajuisesti, lähetämme heille. Joten kun kerrot lemmikillesi, ettei sen pidä haukkua tai merkkailla, et ehkä tajua sitä, että vilauttelet heille samalla kuvaa tai minielokuvaa täsmälleen siitä aktiviteetista, jota ET tahdo. Tämä on hämäävää eläimelle, …

Eläimet imevät tukahdetut tunteemme

Published by

Eläimet imevät tunteemme itseensä sienen lailla, sanoo eläinkommunikoija Tammy Billups blogissaan 11.1.2017. Voit kertoa paljon henkilöstä tavattuasi hänen eläimensä. Menepä koirapuistoon ja on helppo nähdä miten eläimet heijastavat ihmistensä persoonallisuutta ja jopa ulkonäköäkin. Onko mahdollista, että he voivat myös peilata teidän fyysisiä ongelmianne? Eläinten ystävät ovat jo tietoisia, että lemmikit haluavat hoivata heitä läpi vaikeiden aikojen. He ovat ”linjoilla” ja aistivat epätasapainosi, sekä fyysisen, että emotionaalisen, ja vaistomaisesti he ohjautuvat avuksi, jotta heidän rakastamansa ihmisen tasapaino palautuisi. Eläinkumppaninne imevät itseensä hienovaraisesti tukahdutettujen tunteiden energian ja tunteet, koska te olette niin syvästi yhteydessä toisiinne sydämestä-sydämeen ja sielusta-sieluun. Kuitenkin, jos he eivät kykene puhdistamaan tunteita, joita he ovat imeneet teistä, heidän tunteensa voivat ja tulevat kehittämään fyysisiä ongelmia. Ollessani kolmenkympin tienoilla oli sairas. Usein. Vuosikymmenten aikana tukahdetut tunteet olivat vailla paikkaa minne mennä ja niinpä ne ilmentyivät fyysisinä vaivoina. Kuvitelkaa hämmästykseni kun Vasi-kissani kehitti astman pari viikkoa sen jälkeen, kun minulla diagnosoitiin se. Tapahtui monia “sattumia” lemmikkieni peilatessa tarkasti minun fyysisiä oireitani. Läpikäymällä sisäisen hoitavan matkan pitkäaikaiset fyysiset ongelmani paranivat ja sitä myötä minun lemmikkini paranivat myös. …

Sokean koiran valo

Published by

Irlanninsusikoira Mian ajatukset hänen elämästään ilman näkökykyä löytyvät Faye Rogersin sivuilta. Elämäni on täynnä merkitystä. Olen valo, merkkivalo, joka johtaa tietä. Olen oppinut ja tulen oppimaan. Minulla on paljon koettavaa ja tiedettävää. Ajan myötä koen tarpeeksi ja toivottavasti minulla on viestejä levitettävänä, ehkei vielä tässä elämässä, mutta tulevassa. Meillä kaikilla on roolimme näyteltävänä ollessamme elämän kierrossa ja minun on oppia, niin että voin olla johtaja ja valaista tietä toisille. Mitä olen oppinut tässä elämässä – niin valtaisan intensiivisen menetyksen surun. Ajattelin, että näkökykyni menettäminen ja niin sairaana oleminen saattavat olla opetuksiani tällä kertaa, mutta ei se ollut. Olen oppinut surua ja sitten onnea. Suuri onni, mikä seuraa sitä, kun tuntuu että elämä on pahaa, mutta sitten kaikki tämä ilo vyöryy ja tukahduttaa sinut sellaisella onnellisuudella, elossa olemisen ja elämisen vapaudella. Minulla on sellainen onnellisuus nyt, joten luulen, että minun piti oppia miten surullista elämä voi olla nauttiakseni, voidakseni sitten nauttia ja arvostaa sitä suurta onnellisuutta, mikä tulee seuraavaksi. Olen myös saanut lisää kunnioitusta, enemmän toleranssia kaikenlaisille asioille ja jopa oppinut kärsivällisyyttä. Voin myös opettaa ihmisiä olemaan …

Eläinkommunikoija puhuu ja kuuntelee

Published by

Englantilainen eläinkommunikoija Susannah Rafelle bloggaa 28.1.2016. — Tämä alla oleva artikkeli on hyvä pohjustus sille, mitä suunnittelen. Pysy kuulolla! –L Eläinkommunikointi – eläimille puhumista ja eläinten kuuntelemista Minulla on yksi pieni tunnustus… Minä puhun eläimille! He ottavat minuun kontaktia ajaessani autolla, herättävät minut yöllä unesta jos he tarvitsevat jotakin ja osallistuvat hoitosessioihini ja meditaatioihini, istuskellen jaloissani, loikoillen vierelläni tai huohottamassa niskaani. Mutta nämä eläimet eivät ole fyysisesti kanssani. He ovat kanssani hengessä, yhdistyvät minuun sielutasolla. He ovat yleensä eläimiä, jotka asuvat kanssamme fyysisellä tasolla, jotka saattavat elää muutaman mailin päässä minusta tai vieläkin kauempana. Minusta etäisyys ei ole minkäänlainen este eläinkommunikoinnille eikä eläinten hoitamiselle. Joskus ne, jotka ilmaantuvat morjestamaan, ovat eläimiä, jotka ovat siirtyneet rajan taakse, he tulevat messiin ja nauttivat hoitavista energioista jopa vieläkin etäämmältä kuin ne, jotka ovat yhä fyysisessä olomuodossaan. Nämä eläimet kommunikoivat kanssani monin erilaisin ja jännittävin tavoin. Olen aina hämmästynyt niistä selkeistä ja mielikuvituksellisista tavoista, miten eläimet saavat viestinsä läpi… Selväkuulo… Kuulen ja tulkitsen sen, mitä eläimet sanovat. Tällöin voi olla kyseessä yksittäinen sana tai lauseet, joissa he lähettävät kokonaisia …

Hain ajatuksia

Published by

Vuosia sitten Edwina Gustafson, upea australialainen eläinkommunikoija, postitti nämä hain ajatukset Facebook-sivuilleen. Siinä missä media (Daily Mail) pelotteli lukijoitaan kauhistuttavin kuvin, hain ajatukset olivat jotakin aivan muuta. Edwina lisäsi: Jos annamme pelkojemme ja ennakkoluulojemme tai opittujen ajatusmalliemme tulla tielle, emme koskaan kykene todella kuuntelemaan ja luottamaan tunteisiimme… Jotka itse asiassa kertovat aina äärimmäisen totuuden asioista (tai ihmisistä tai eläimistä) ympärillämme — ja oikeastaan koko Universumissa. Tunteet eivät valehtele, joten älä koskaan pelkää kuunnella niitä. Eläimet eivät myöskään koskaan valehtele. Muistan, ajatelleeni, että ei sitä voisi juuri paremmin sanoa, nähdessäni Edwinan sanat. Osui hai silmään televisiossa eilen ja muistin tämän tekstin. Siksi nämä viisat sanat nyt myös suomeksi. — Luota itseesi, luota tunteisiisi, äläkä anna pelolle valtaa. Usein pelkoon ei ole edes mitään todellista syytä. Jos tämäkin surffailija olisi luottanut siihen, että kala on vain utelias (kuten kaikki kalat tuppaavat olemaan) hän olisi voinut kaikessa rauhassa meloa itsensä pois kalan reitiltä, eikä sydänkohtauksen partaalla, kuten hän luultavasti oli. (Tosin Edwina oli vakuuttunut, että surfaaja luki hain energian aivan oikein! Melkoinen saavutus tuossa tilanteessa.) Valitettavasti massamedia rakastaa …

Koirat haistavat tunteet (Laura Stinchfield)

Published by

Olen koko ikäni kuullut sanottavan, että koirat/eläimet haistavat pelon. Olen pohtinut, että onko kyseessä todella hajuaisti, vai vaisto. No, ainakin Samantha-koira on sanonut Laura Stinchfieldille, että koirat pystyvät haistamaan tunteet. — Muistelen myös, että iso kissa, leijona tai tiikeri, sanoi Amelia Kinkadelle hänen uusimmassa kirjassaan, että yksi asia, mikä hänet erottaa muista ihmisistä on se, että hän tuoksuu hyvälle (”energeettisesti”). Kenties ystävällisyys/vilpittömyys/rakkaus tuoksuu hyvälle eläinten nenässä. Tarkkaa porukkaa… Kunpa ihminenkin voisi erotella jyvät akanoista hajuaistin perusteella. :o)

Eläimellinen empatia, aliarvostettu supervoima

Published by

Marshall Rosenberg, Non-Violent Communication kirjan kirjoittaja määrittelee empatian kutakuinkin näin: “Empatiassa et puhu lainkaan. Puhut silmien kautta. Puhut kehon kautta. Jos sanot sanoja ylipäätään, se johtuu siitä, ettet ole varma oletko henkilön kanssa. Joten saatat sanoa joitakin sanoja. Mutta sanat eivät ole empatiaa. Empatiaa on se, kun toinen ihminen tuntee yhteyden siihen, mikä on elävää sisälläsi.” Tuo määritelmä ei erityisemmin aukea minulle itselleni. Tiedän kuitenkin sen, että empatia on sanatonta kommunikointia, tietämistä ja ääretöntä herkkyyttä, joka voi olla sekä siunaus, että kirous. Empaattisuudesta on tullut kirjoituksia vastaan vuosien varrella ja tunnistan niistä usein itseni. Olen ollut aina herkkä ja se ei ole tehnyt elämästä kovin helppoa yhteiskunnassa, jossa herkkyys on enemmän kirosana tai heikkous, kuin vahvuus. Empaatti (empath) voi tuntea sekä hyvät, että huonot tunteet moninkertaisina verrattuna ”tavallisiin” ihmisiin.  En tosin usko, että on olemassa tavallisia ihmisiä… Meissä kaikissa asuu pieni empaatti, mutta joissakin meistä se empaatti on norsun kokoinen. Myös eläinkommunikoijat ovat empaatteja ja monet heistä tietävät sen. Heidän tapauksessaan pelkkä ”myötätunto” ei riitä kuvaamaan heidän työtään. He tuntevat energiat. (Kuten jokainen meistä, pienen …

Katumisen tunteet ja eläinystävät

Published by

Satchmo-kissa puhuu katumisesta ja eläinkumppaneista omassa blogissaan. Alla oleva teksti koskettaa jokaista, jolla on ikinä ollut lemmikki elämässään. Eikä tämä viisaus kosketa vain kissoja – tämä pätee aivan jokaiseen lemmikkiin. Ota se sydämeesi ja anna se lahjana eteenpäin myös kavereillesi, jotka saattavat hautoa katumusta tai syyllisyyttä sydämessään. Ihmisen syyllisyys on raskas (energeettinen) taakka myös perheen lemmikeille kantaa, sanoo eräs kissa Maia Kincaidin kissakommunikointikirjassa. Siitä pitäisi siis hankkiutua mitä pikimmin eroon… Muuten: samassa kirjassa Maia mainitsee, että kuolema ei ole eläimille niin suuri juttu (koska kukaan ei kuole tavalla, jolla me ihmiset luulemme), että hän aloittaa nykyään kommunikoinnit kadonneitten eläinten kanssa ensin kysymällä, että oletko vielä tässä maailmassa… Joskus lemmikit puhuvat pitkään, mainitsematta sitä seikkaa, että ovat jo kuolleet. Kuolema ei heidän mielestään ole aina mainitsemisen arvoinen seikka…  Ei ole syytä syyllistää itseään mistään, ei eläinten, ei ihmisten kohdalla. Olemme juonineet yhdessä pääkohdat, mitä opetamme toisillemme ollessamme täällä. Tämä planeetta on hiekkalaatikko, ja leikit ovat sen mukaisia…. Valtavia opetuksia. –L Satchmo: Eläimenä, kun valitset paikan ja ajan tulla takaisin – ja valitset ovelasti vielä ihmisesikin (tai ehkäpä valitset …

Asetammeko paineita eläimille?

Published by

Karen Nowakin blogista, 5.10.2015. Jokin aika sitten minulta kysyttiin: ”Asetammeko me paineita eläimillemme?” Seuraaassa kissan näkökulma asiaan kissalta nimeltään Satchmo; hän on henkimuodossa. Lukeaksesi lisää materiaalia Satchmolta (englanniksi) siirry blogiin Purr-ls of Wisdom. Satchmo: Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastata. On niin monenlaisia paineen muotoja ja yhtä suuri määrä tapoja, miten eri olennot niitä prosessoivat. Se, miten jokainen ihminen määrittelee ja ymmärtää sen, mitä paine on, toimii filtterinä siinä, miten kysymys esitetään. Myös siihen, miten se kuullaan ja prosessoidaan. Minä vastaan vain minun viimeisimmästä kokemuksestani kissana käsin. Tunsin painetta siitä, etten ymmärtänyt minun maailmaani elämäni alkuvuosina. Epävarmuus loi stressiä. Ei ymmärrettynä oleminen, ei vain muiden taholta, vaan myös itseni taholta, oli vaikeaa. Kuten näet ”paineella” on monia merkityksiä. Paine tulee sisältäpäin, aivan yhtä lailla, kuin se tulee ulkopuolisista lähteistä. Kuten sanon aika usein, kaikki eivät koe sitä samalla tavoin. Emotionaalinen paine Painostiko ihmiseni minua emotionaalisesti? Ei. Hän ei koskaan kysynyt tai uskonut, että olin vastuussa hänen tunteistaan. Hän kasvoi meidän ollessamme yhdessä ymmärtämään, miten äärettömän tärkeää oli, että hän oli itse vastuussa hänen omista tunteistaan. Sen vuoksi hän ei koskaan …

Baba-kissa ja paiseet (Karen Taylor Waters)

Published by

Baba-kissa kertoo miten hän muuntaa ihmisensä tunnelastin fyysisiksi paiseiksi omaan kehoonsa: [Kysyin Baba-kissalta miksi hänellä on mystisiä paukamia kehossaan…] ”Se johtuu elämästä joka on nyt, ei mistään mikä on tapahtunut menneisyydessä. Kun ihmiseni on onnellinen, minä olen onnellinen… kun hän on vähemmän onnellinen, minä tunnen sen myös. Hän on valinnut elävänsä elämää joka on vähemmän onnellista ja tämä verottaa hänen kehoaan. Ellen auttaisi häntä hänen tunnekehonsa paineiden kanssa hän olisi hyvin sairas ja hänen elämänsä olisi vieläkin vähemmän onnellista. Minun on siis tehtävä näin tai hän kuolee, eikä vielä ole hänen aikansa. Hänen on vielä löydettävä ilo tässä maailmassa, mutta hän ei ole vielä valinnut tätä tietä.” ”Kun ihmiseni tunnepaino on kaikken voimakkain minä siirrän sen itseeni ja annan kehoni puhdistaa sen. Näin se tapahtuu ja siksi se on silmin havaittavissa. Nyt ihmiseni tietää tästä asiasta ja hänen on pakko huomata se mitä hänessä todella tapahtuu.” ”Ehkä hän nyt alkaa etsiä iloa elämäänsä, ehkä ei. Tämä valinta on hänen itse tehtävä. Mitä minuun tulee, minä jatkan hänen avustamistaan tässä elämässä… valitsipa hän sitten millaisen elämän …