EK-blogi

Kohtaamisia eläintarhassa


Ann Capatch kirjoittaa blogissaan 5.7.2021 vierailusta eläintarhassa:


Monilla ihmisillä on hieman ristiriitaisia tunteita eläintarhoja kohtaan. Ovatko eläimet onnellisia? Ovatko he surullisia? Itse rakastan lähettää arvostusta kaikille eläimille, jotka osallistuvat ”eläintarha” kokemukseen. Tunnistan heidät omien lajiensa suurlähettiläinä ja että he tietävät että heidän uhrautumisensa huomataan. Kommunikoin muutaman eläimen kanssa pienessä eläintarhassa ja akvaariossa Pohjois-Dakotassa, missä oleskelin toukokuussa. Tässä joitakin kohtaamisiani.

Perhostalossa: Perhoset olivat kaiken kaikkiaan hyvin onnellisia. He rakastivat lepatella ympäriinsä. He ovat melko sosiaalisia ja lähettävät ”Tervetuloa Ystävät” viestin jokaiselle, joka vain heitä kuulee.

Akvaariossa minua vastaan iski syvän surun muuri. Siellä oli pisteitä, joissa pystyit koskettamaan meritähtiä. Ensin ajattelin, että suru juontui siitä, etteivät he ole meressä. Pandemian vuoksi heidän tankkiensa yllä oli verkko, eikä kukaan voinut laittaa kättään sisään. Kyseiset meritähdet olivat todella masentuneita. He kertoivat kaipaavansa ihmisiä valtavasti. Heistä tuntui kun heidät olisi syrjäytetty heidän tekemästään työstä ja etteivät he voineet toteuttaa omaa missiotaan. Lähetin heille reikienergiaa ja rohkaisin heitä sinnittelemään, sillä ihmiset tulevat kyllä pian takaisin.

Toisessa paikassa oli kaunis kotka nimeltään Cheyenne.

Virittäytyessäni häneen hän kertoi minulle, että oli loukkaantunut ja siksi hän oli siellä. Hän kaipasi ihmisiä. Cheyenne rakasti sitä kun ihmiset tulivat vierailemaan hänen tiloissaan. Koska ihmisten määrä oli ollut pieni koronan vuoksi, hän kaipasi työtään: sitä, että edusti kaikkia kaljupääkotkia.

Kulkiessani kenguruiden ohitse he kaikki olivat makoilemassa. Yksi heistä kertoi, että kenguruiden ollessa eläintarhassa he muodostavat eräänlaisen luostarin. Usein syvässä meditaatiossa he lähettävät rauhaa ja tyyneyttä vierailijoille.

Erittäin äänekäs koululaisryhmä kulki rempseästi läpi eläintarhan. Lapsilla ei ole taipumusta lukea kylttejä ja he nuijivat lasia, jotta saisivat eläimet liikkeelle. Tarantula oli aivan jähmettynyt paikoilleen, traumatisoituneena siitä, että sen tilan seiniä hakattiin. Odotin, että ryhmä kulki pois ja seisoin sitten tarantulan lähellä ja lähetin hänelle eräänlaisena anteeksipyyntönä ihmiskunnalta reikienergiaa, rauhoittaakseni ja tasapainottaakseni häntä. Tuo pieni tyyppi imi itseensä niin paljon energiaa, että olisi luullut hänen olevan iso hevonen. Jos viet lapsia eläintarhaan, kerrothan heille, että heidän pitää olla huomaavaisia eläimiä kohtaan. Muistuttakaa lapsia, että ne ovat täällä opettamassa heille asioita maailmasta ja että heidän tulisi kohdella heitä huomaavaisesti ja kunnioittaen.

Monet meditoinneistani sisältävät kilpikonnan maapallon vartijana. Mennessäni tapaamaan valtavia kilpikonnia, kurottauduin silittämään yhtä kädet täynnä rakkautta ja kiitollisuutta. Yksi konnista huomasi, että työskentelen kilpikonnahengen kanssa ja kutsuin heidät omaksi vartijakseni. Kilpikonna rakasti helliä käsiäni ja tuli aivan lähelle minua, antoi minun silittää itseään ja sitten se yritti kiivetä seinustaa pitkin päästäkseen vieläkin lähemmäksi!

Eläimet voivat lukea energiakenttääsi. He voivat nähdä asioita ja kysymyksiä, jotka ovat aurassasi. Vierailin ravintolassa, missä oli kipsiin valettu karhun jalanjälki. Se oli niin suuri! Pitelin kättäni sitä vasten ja pohdin itsekseni ”mihin kaikkeen käyttäisin näin valtavia kynsiä?”. Seuraavana päivänä menimme vierailulle karhujen alueelle eläintarhassa. Eräs karhuista vilkaisi minua vain kerran, tunnisti minut ja tallusti seisoskelemaan paikkaan, missä pystyin näkemään hänet hyvin. Sitten hän alkoi kaivaa maata, pöyhien sitä ja tehden näin pedin itselleen. Samalla se selosti minulle ”Näin se tehdään; tähän me käytämme meidän suuria kynsiämme”. Oli niin hienoa, että Karhun Henki pystyi vastaamaan kysymykseeni tuon mainion karhutyypin kautta.

Joten vieraile toki eläintarhassa. Näe eläimet omien lajiensa suurlähettiläinä. Ihaile heitä ja kiitä heitä, että he ovat siellä. Lähetä heille rakkautta ja rauhallista energiaa. Kävele läpi rauhallisesti ja ajatuksen kanssa. He arvostavat sitä todella kovasti.

Ja ole avoin! Et voi koskaan tietää, mikä eläin sieltä saattaa lähettää sinulle viestin tai pienen opetuksen.